Hallo aus Deutschland!

Ensimmäinen päivä takana täällä Saksassa! Eilen lennettiin Helsinki-Vantaan lentokentältä yhteensä neljän YFUn vaihtaritytön porukalla Frankfurtiin, jossa minua ja toista kielikurssilaista Tuijaa oli vastassa kuukauden ajan hostperheeni. Tuija asuu tämän tulevan kuukauden ajan kanssani samassa Pfintztalin kylässä, ja olemme melkein naapureita. Se on tosi kiva juttu, saamme kulkea koulumatkat yhdessä ja on mukava vaihtaa ajatuksia ja välillä viettää aikaa yhdessä koulunkin ulkopuolella! :)

Sain jo eilen ottaa kannettavani käyttöön ja käyttää perheen yhteistä nettiyhteyttä. Eilinen päivä meni mukavasti ja perhe vaikuttaa hyvin mukavalta! Vielä eilen puhuimme keskenämme englantia, mutta välillä yritän sanoa sanottavani myös saksaksi. Ymmärrän jonkin verran perheen yhteistä keskustelua, mutta paljon on asioita, joita on selitettävä minulle uudestaan englanniksi. Maanantaina alkaa sitten kunnon opiskelu, kun on ensimmäinen kurssipäivä! Koulumatka kestää kuulemma noin 20 minuuttia ja kuljen sen jonkinlaisella junalla, en tiedä vielä ihan tarkkaan. Koulupäivät ovat maanantaista perjantaihin klo 9-16 välisenä aikana.

Tämä talo on iso, kolmekerroksinen omakotitalo. Ja täällä on aivan ihana puutarha, paljon kukkia ja pieni lampi, jossa voi uida! Ruokailuhuoneessa yksi seinä lattiastan kattoon asti on kokonaan ikkunaa, josta on ihana katsella kauniiseen puutarhaan. Sain käyttöön hostsiskoni Katharinan huoneen, ja tämäkin on tosi tilava ja valoisa. Lattia huoneessa on kokonaan sellaista karvamattoa ja ikkunoita on kolme. Tykkään!

Eilen pari tuntia Saksassa kului autossa istuen, kun tulimme lentokentältä tänne hostperheen kotiin. Sitten söimme hostäidin ja -siskon tekemää tervetuliaiskakkua ja kävimme kävelyllä hostsiskon kanssa tutustuen Pfintztalin pieneen kylään. Kaikki talot ovat tosi söpöjä ja värikkäitä täällä! Meillä ei tietenkään ollut kävelyllä mukana sateenvarjoa, joten iski kaatosade ja kastuimme ihan läpimarjiksi! :D Sää on muutenkin ollut näinä päivinä tosi vaihteleva, välillä paistaa aurinko ja on kuuma ja välillä on ihan pilvistä ja sataa... Alkuviikosta pitäisi kuulemma taas onneksi sää lämmetä! Pelasimme eilen myös lautapeliä nimeltä Carcassan, enkä tullut edes viimeiseksi. ;) Ruuaksi söimme jonkinlaista pataruokaa, jossa oli hassuja nuudeleita, nakkeja ja linssejä. Se oli oikeasti hyvänmakuista. Illalla katsoimme leffaa, mutta en nähnyt siitä edes kunnolla alkua kun jo olin nukahtanut... Nukuin sitten koko leffan ajan sohvalla ja heräsin kun oli aloitettu katsomaan jo ihan toista leffaa... Sitten kävelin yläkertaan omaan huoneeseeni ja menin yöunille jo yhdeksän aikoihin. Matkustaminen on väsyttävää...

Tänään olemme käyneet hostisän ja -siskon kanssa kauppareissulla ja sain näyttää ruokia, joista tykkään/haluan maistaa. Kävimme pienessä kyläkaupassa, jonka kaikki tuotteet ovat kasvatettu ja tehty tässä kylässä. Siellä oli kaikenlaisia hedelmiä, marjoja ja leipätuotteita ja niistä vielä tehtyjä tuotteita, muun muassa marmeladia. Kävimme myös isommassa kaupassa vähän kauempana, joka oli vähän kuin Citymarket mutta ei ihan siinä koossa. Tänään ei taida olla enää muuta ohjelmassa, hostveli leikkii viereisessä huoneessa ja hostisä on ilmeisesti lepäämässä, muista en tiedä. Nyt alan lukemaan hostveljeltäni lainaan saamaani saksankielistä lastenkirjaa Kleiner Eisbär wohin fährst du, jonka olen itse asiassa joskus lukenut myös suomeksi! :)

friends and family

Viime viikonlopun ja eilisen maanantain aikana olen tavannut tavallista enemmän sukulaisia vähän ikävämmän asian eli hautajaisten ja mukavamman asian eli sukujuhlien merkeissä, viettänyt leffailtaa hauskojen ystävieni kanssa, syönyt elämäni ekaa kertaa maukasta Ben&Jerry'sin jäätelöä, päässyt alkuun matkalaukun pakkaamisessa, nukkunut pitkään ja valvonut myös myöhään, nähnyt ihanaa ystävääni Annia ja hyvästellyt hänet vuodeksi, käynyt leffassa katsomassa ihan parhaan leffan nimeltä Morsiusneidot, saanut taas TODELLA hyviä ideoita ja toteuttanut niitä, käynyt kiinalaisessa Pippen kanssa sekä käynyt kampaajalla ja siirtynyt sivujakauksesta keskijakaukseen!

Vielä viikko, vielä viikko !

Nyt on päässyt käymään niin, että mulla on enää viikko jäljellä Suomessa ennen Saksaan lähtöä. Miten näin nyt, on tosi vaikea käsittää kun vastahan oli joulu.

Eilen oli ihana päivä Hetan kanssa: käytiin katsomassa viimeinen Potter leffassa ja sieltä käveltiin Hetan luokse. Illalla(=yöllä) jumituttiin istumaan Hetan ulko-oven eteen, vaikka oikeasti mun olisi ollut silloin jo tarkoitus olla kotimatkalla... Näin käy aina, pitäisi varmaan oppia vähän täsmällisemmäksi, sillä olen kuullut saksalaisten olevan hyvin täsmällisiä (kaiken muun paitsi juna-aikataulujen suhteen).

Tänään päivällä oli tarkoitus lähteä käymään veljeni kanssa Turun Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa, mutta sää oli melko huono ja päädyttiin siirtämään käynti sunnuntaihin. Olisipa silloin paremmat ilmat!




Illalla näin Eevaa ja Marikkia ja sanoin ihan virallisesti ensimmäistä kertaa heipat vuodeksi. Ei se kyllä vielä tunnu todelliselta, tuntuu kuin voisi ihan normaalisti nähdä taas jonkin ajan päästä, vaikka eihän se niin nyt mene... Oli muuten hyvin ihmeellistä, että kun lähdin yksin pyörällä polkemaan kotiin niin radiosta alkoi soida Wherever You Will Go. Eli siis se biisi, jonka ystäväni Heta oli valinnut ja esitti sen yhdessä muiden kavereideni kanssa läksiäisissäni! Ihan epätodellista, varsinkin kun tämä biisi ei kuulemma yleensä radiossa soi ja on kuulemma jo vanhakin biisiksi... Ainakin mun mielestä tää oli tositosi ihmeellistä!

Deutschland, ensi viikolla nähdään!

Ajattelin nyt vihdoinkin tulla kertoilemaan vähän enemmän tulevasta vuodestani Saksassa. Koko kesän olen blogia kirjoitellut, (välillä useammin, välillä harvemmin) mutta itse vaihtarivuosi on jäänyt postauksissa vähemmälle. Blogini tulee kuitenkin olemaan vaihtariblogi viimeistään ensi viikon perjantaista lähtien, joten ehkä ihan hyvä, että kertoilisin vähän faktoja!

Vaihtarivuosi on ollut unelmanani jo joitakin vuosia, mutta ikinä en sitä tosissani uskonut voivani kokea. Hain kuitenkin parhaan kaverini veljen ja koulussa saamieni tietojen ansiosta vaihto-oppilasjärjestö YFU:n Global Player -täysstipendiä vaihtarivuodeksi. Ja sain sen! Se hetki, kun minulle soitettiin ollessani silmälasiostoksilla Raision Myllyn ostoskeskuksessa oli maailman epätodellisin. Olin odottanut tietoa stipendien saajista jo kuukausia ja se hetki oli aivan uskomaton. Tulen varmasti muistamaan tuon hetken koko elämäni ajan. Ilman stipendiä en olisi nyt tässä kirjoittamassa blogia vuodestani Saksassa, sillä perheelläni ei ollut varaa maksaa sitä minulle. Täysstipendi siis kattaa koko vaihto-oppilasvuoden hinnan. Olen todella kiitollinen tästä mahdollisuudesta! Stipendiaatteja on tänä vuonna seitsemän, ja minä olen heistä yksi. Hakijoita oli lähemmäs sata, joten tiedän olevani hyvin onnekas. :)



Kuvat sivulta http://www.panoramio.com/

Lähtöpäiväni on ensi viikon perjantai, 29.7.2011 ja minun on oltava Helsinki-Vantaan lentokentällä klo 7 aamulla. Lento on paria tuntia myöhemmin ja Saksan Frankfurtin lentokentälle saavun 11 aikaan päivällä. Vaihtarivuoteeni kuuluu aluksi kuukauden kestävä kielikurssi, jonka aikana asun niin sanotussa "kuukausiperheessä". Perheeseeni kuuluvat vanhemmat, vuonna -96 syntynyt sisko sekä -03 syntynyt veli. Kielikurssin aikainen kotini Etelä-Saksassa on pienessä paikassa nimeltä Pfintztal, joka on suuremman kaupungin Karlsruhen lähettyvillä. Karlsruhen kaupungissa käyn "koulussa" 6 tuntia päivässä viiden päivän ajan viikossa. Koulupäiväni koostuu neljän tunnin pituisesta saksan kielen opetuksesta ja kahden tunnin "tulovalmennuksesta".




Kuvat sivuilta http://www.brodyaga.ru/map/germany/koeln.htm ja http://www.panoramio.com

Ensimmäisen kuukauden kielikurssin jälkeen matkaan junalla "vuosiperheeni" luokse Länsi-Saksaan, Kölnin kaupunkiin. Tähän vuoden hostperheeseeni kuuluvat vanhemmat, vuoden nuorempi sisko sekä vuoden vanhempi veli. Olen ollutkin paljon yhteudessä hostperheeseeni sähköpostien välityksellä ja odotan innolla heidän tapaamistaan! Uskon tulevamme hyvin toimeen keskenämme ja perhe vaikuttaa mukavalta. :) Sain perhetiedon jo melko varhaisessa vaiheessa ja se tulikin ihan yllättäen. Olin melkein varma, että tiedon saamiseen menisi kauemmin! Olen iloinen, että olemme voineet keskustella jo vähän aiemmin ennen vaihtovuoteni alkua. :)

Tällä hetkellä tunteeni ovat tosi sekaisin. Olen aina ajatellut, ettei minulla tulisi sen suurempia ongelmia lähteä ulkomaille vuodeksi. Mutta onhan se ihan käsittämättömän vaikeaa, unirytmi on aivan sekaisin ja ruokahalu lähes kokonaan kadonnut ja jännittää ihan sairaasti. On kamala jättää kaikki ihanat ystävät ja sukulaiset tänne Suomeen ja itse lähteä yksin toiselle puolelle Eurooppaa... Mutta pakko ajatella niin kuin ajattelin ennen näitä viimeviikkojen paniikkeja: vuosi on vain yksi osa elämääni ja jos ajatellaan että elän vaikka 80 vuotta, se on vain pieni prosenttiosa elämääni! :D Ja tiedän, että jollen lähtisi, minua kaduttaisi ihan älyttömästi vuosienkin päästä. Sain stipendin ja hyvästä syystä, sen on oltava kohtalo! :----)

meine Freunde

Mun oli vielä pakko tulla lisäämään tämä läksiäisjuhlissani kuvattu video, jossa Heta pitää puheen ja Heta, Opa, Rosa, Mimmi ja Valtteri soittavat ja laulavat Wherever You Will Go -biisin. Kiitos paljon teille, olette kaikki ihan parhaita! Tulee niin ikävä kaikkia! :):)

Wherever You Will Go

Perjantai oli ihana. Tuli itkettyä ja naurettua ja vietettyä aikaa maailman parhaimpien ystävien kanssa. Niin, ja valvottua puolikuuteen aamulla! :D Parempaa ei voi toivoa, kiitos kiitos kiitos kaikille läksiäisiini osallistuneille! Ja vielä erityiskiitos parhaalle ystävälleni Hetalle, joka omisti mulle elämänsä ekan (eikä varmasti vikan!) puheen ja järjesti ihanan lauluesityksen. Ich liebe dich, Heta! :)

Pelottavaa ja samalla tosi jännittävää, että mä ihan todella oikeasti olen lähdössä vuodeksi pois. Perjantaina aikaa lähtöön oli enää tasan 2 viikkoa, nyt jo hurjasti vähemmän. En pysty käsittämään, aika kuluu niin nopeasti. Huhhuh.



Tässä biisi, jonka ihanat ystäväiseni minulle esittivät! :----) Danke schön, Heta, Opa, Mimmi, Rosa ja Valtteri !