Lauantaina saavuin junalla tänne Kölniin hostperheeni luokse. Perheeseeni kuuluu isä, äiti, veli (18) ja sisko (16). Hostäidin ammatin takia he haluavat pysyä nimettömänä, joten tulen puhumaan heistä (host)äitinä, isänä, siskona ja veljenä. Talomme on iso kolmekerroksinen (+ kellari) omakotitalo Kölnin alueella nimeltä Sürth, ja junalla täältä keskustaan ei kestä kuin noin puoli tuntia! Tykkään! :) Minulla on oma huone käytössäni koko vuoden ja samassa kerroksessa kanssani ovat hostsisarusteni huoneet sekä kylppäri.
Perheen kanssa puhumme paljon saksaa ja jos en ymmärrä jotakin sanaa tai merkitystä, se selitetään minulle englannin sijasta saksaksi, mikä on mielestäni tosi hyvä juttu! Nyt huomaa ihan selvästi, kuinka uuden kielen puhuminen, kuunteleminen ja ymmärtäminen väsyttää. Oon nukkunut joka päivänä täällä ollessani päikkärit ja yön aikanakin nukun normaalia enemmän, vähintään 9 tuntia. Musta tuntuu, että saksani on jo vähän alkanut kehittyä! Koulu mulla alkaa vasta ensi viikon keskiviikkona, ja sinne menen yhdessä hostsisaruksieni kanssa.
Oon hyvin iloisesti yllättynyt siitä, ettei mun perheeni juo kuplivaa mineraalivettä! Juodaan ihan normaalia hanavettä ja se on mun mielestäni tosi hyvä, normivesi on parempaa.
Meillä on todella mukavat naapurit, paljon lapsiperheitä ja kaikki on halunnut mahdollisimman nopeasti tavata ja tutustua muhun! Se on mulle tosi uutta, koska Suomessa en edes muista naapurieni kasvoja tai varsinkaan nimiä, mutta nyt neljän päivän jälkeen tunnen jo kolme eri naapuriperhettä ja kahden perheen kotona jo ollut!
Käytiin Kölnin kuuluisan Dom-kirkossa ja portaita sen huipulle oli mukavat yli 500! Näkymät tosin olivat kaiken sen kävelemisen arvoiset ja tapasin myös muita suomalaisia, mutten uskaltanut puhua heille heh. :D
2 edellisessä kuvassa on luista rakennettu huone Saint Ursula -kirkossa Kölnissä. Arvatkaa vain olinko innoissani, se oli niin siistiä!
Mun perheeni vaikuttaa tosi mukavalta ja he ovat jo suunnitelleet kaikkea mahdollista tälle vuodelle. Jos tosiaan käymme kaikissa heidän
ajattelemissaan paikoissa ja kaupungeissa (ja naapurimaissa!) täällä ollessani, olen nähnyt Saksaa varmasti enemmän kuin Suomea ja se on niiiiiin siistiä! :D Ensi viikonloppuna menemme luultavasti kaupunkiin, joka oli ensimmäinen roomalainen kaupunki Saksassa. Odotan innolla!
Kölnissä on tällainen silta, johon avioparit alkoivat kiinnittää lukkoja merkiksi ikuisesta rakkaudesta ja heittää lukon avaimen sillan alla olevaan Rein-jokeen pari vuotta sitten. Ja se silta on jo lähes täynnä! Voi että, se oli niin suloinen näky. Jos mä menen joskus naimisiin, niin haluan tehdä samoin. :)
