Jouluaatto / Heiligabend

Jouluaatto alkoi jo varhain aamulla, kun matkattiin noin tunnin ajomatkan päähän viettämään hostserkkuni 3-vuotissynttäreitä. Siellä viivyttiin noin kolme tuntia, syötiin maailman herkullisinta hirveä, jonka tytön isä on ihan itse Ruotsista metsästänyt. Namnam, ikinä en ole syönyt niin herkullista hirveä! (oonkohan ikinä ennen edes syönyt koko eläintä.....?)




Synttärien juhlinnan jälkeen ajettiin takaisin kotiin ja alettiin koristella joulukuusta. Sen jälkeen rentoiltiin ja kuuden aikoihin lähdettiin joulukirkkoon. Siellä kirkon pihalla odotellessa sattui jotain epätavallista (maagista, jos multa kysytään) ja taivaalla lensi ihan kuin joku meteoriitti tai tosi iso tähdenlento! Juoksin niin pitkään, että näin sen ihan loppuun asti ennen kuin se oli jo näkymättömissä. Innostuin siitä ihan todella, ja oon aika varma, että se oli joulupukki porojensa kanssa. Hei ajatelkaa nyt, jotain tollasta tapahtuu ja vielä jouluaattona?! (Siitä oli sitten seuraavana päivänä uutisissa, sanoivat että oli EHKÄ joku osa jostain jonkun maan lentokoneesta tai jostain ilmavoimien jutusta, joka kiisi taivaan poikki. Mutta eivät siis olleet silloin varnoja, joten mun teoria on hyvä ottaa huomioon!) ;)











Joulukirkon jälkeen alettiin yhdessä valmistamaan illan jouluruokaa, käsefondueta eli juustofondueta! En ole ikinä ollut mikään juustojen ystävä ja yrittänyt välttää niitä kaikin voimin, mutta täällä Saksassa oltuani ihan huomaamatta olen alkanut tykätä juustoista. Juustofondue oli tosi hyvää! En olisi uskonut, että pelkästä juustosta ja leivästä voi tulla niinkin täyteen, mutta uskokaa tai älkää, se on mahdollista.





Ruuan jälkeen mentiin yläkertaan, laulettiin pari joululaulua ja alettiin avata lahjoja. Itse annoin hostvanhemmilleni lahjoiksi Muumipappa- ja Muumimamma-arabiamukit, hostsiskolle Marimekon penaalin, hostveljelle Kiroileva Siili-mukin ja Suomipullonavaajan sekä koko perheelle yhteiseksi Suomi-kirjan. Saksassa tai ainakin mun hostperheessäni, on sellainen tapa, että lahjat on jokaiselle omassa pinossaan nimilapun kera ja jokainen saa vuorollaan hakea sieltä yhden lahjoistaan ja kaikki katsovat lahjan avaamista, jonka jälkeen lahjan antajaa kiitetään. Tämän takia lahjojen avaamiseen kului monta tuntia, eikä itseasiassa keritty edes loppuun asti! Jätettiin loput avaamatta jääneet lahjat seuraavaan aamuun! Mä en olisi kyllä millään malttanut odottaa, joten sainkin erikoisluvan vielä yhden lahjan avaamiseen hahah :--D Hostperheeltä lahjoiksi sain kissa-lämpöniskatyynyn, kolme arvokasta lahjakorttikäyntiä vastaanotolle, joka auttaa mua mun ongelma-niskahartiaseudun kanssa, saksalaiset Steiff-nallen (jonka olen nimennyt Steffiksi!), kirjan, enkeli-koriste-esineen sekä Paulo Coelhon 'Augenblicke 2012'-kalenterin :--)





Ja syy, miksi emme lahjoja ehtineet loppuun asti avata, oli tuo tapahtuma noissa ylläolevissa kuvissa. Meidän naapurustolla täällä on aina jouluiltana kokoontua etupihalle nuotion ääreen laulamaan joululauluja ja juomaan kuumaa glühweinia eli alkoholillista saksalaista glögiä. Ihana perinne! <3

Myöhään yöllä mentiin nukkumään, ja sitten olikin jo jouluaatto ohi!

Tältä näytti mun jouluaattoni Saksassa ilman omaa perhettäni, ilman lunta lähes +10 asteessa ja ihanan hostperheeni kanssa, jonka olen tuntenut vasta neljän kuukauden ajan! Oli hyvin erilainen, kuitenkin tosi ihana, jouluaatto! :) Kiitos paljon Suomeen kaikille lahjoista! :)